Toimeksiantosopimus voidaan kirjoittaa joko

  1. kiinteistönvälitysliikkeen tiloissa
  2. arviokäynnin yhteydessä / muualla kuin välitysliikkeessä
  3. sähköisesti

Toimeksiantosopimus on laadittava kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei sopimusehtoja voida yksipuolisesti muuttaa ja että ne säilyvät toimeksiantajan saatavilla – kirjallisesti joko kahtena kappaleena tai kopiona. Sähköinen sopimus edellyttää, että kaikilla sopimuksen osapuolilla on käytössään sähköisen tunnistautumisen ja allekirjoittamisen mahdollistavat pankkitunnukset. Poikkeustilanteessa sopimus voidaan myös tehdä niin, että välitysliike skannaa allekirjoitetun sopimuksen asiakkaalle, joka tulostaa sen, allekirjoittaa, ja skannaa edelleen välitysliikkeelle. Jokaisessa tapauksessa välitysliikkeellä on lain puolesta velvollisuus tunnistaa asiakas luotettavasti joko henkilöpapereista tai sähköisellä TUPAS-tunnistautumisella.

Toimeksiantosopimuksessa on mainittava ainakin seuraavat asiat:

  1. toimeksiantajan nimi ja yhteystiedot
  2. välitysliikkeen toiminimi, käyntiosoite, sekä asiaa hoitavan välittäjän nimi
  3. toimeksiantosopimuksen sisältö ja toimeksiannon suorittamisesta maksettava palkkio riittävästi yksilöitynä
  4. toimeksiannon vastaanottopäivämäärä sekä voimassaoloaika

Lisäksi sopimuksessa on hyvä sopia kohteen markkinointitavoista yksilöidysti, valokuvaamisesta, asiakirjakustannuksista, sekä välitysliikkeen oikeudesta palkkioon eri tilanteissa.

 

Käytännössä sopimus tehdään valmiille, Suomen kuluttaja-asiamiehen tarkastamalle ja hyväksymälle sopimuslomakkeelle. Sopimus koostuu erillisestä sopimusosasta ja selostusliitteestä. Selostusliite on toimeksiantajan antama selvitys kohteen ominaisuuksista. Selostusliitteen huolellinen täyttäminen toimeksiantajan kanssa on ensimmäinen osa välitysliikkeen selonottovelvollisuutta, mutta sen tulee sisältää vain toimeksiantajan itsensä antamia kohdetta koskevia tietoja, kuten pintojen ominaisuuksia ja materiaaleja, kohteessa tehtyjä remontteja, tai siinä esiintyneitä tai tiedossa olevia vikoja, siinäkin tapauksessa, että ne olisi korjattu. Lopuksi toimeksiantaja allekirjoittaa selostusliitteen, ja näin vahvistaa antamansa tiedot oikeiksi.

Välityslain mukaan toimeksiantosopimus voi olla voimassa kerrallaan enintään neljä kuukautta.  Toimeksiantosopimus voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Toimeksiantoa tehtäessä on kuitenkin hyvä antaa välitysliikkeelle työaikaa, parin kuukauden toimeksiantosopimus on liian lyhyt, koska kohteen kuvaamiseen, selvittämiseen ym. menee helposti useampi viikko, ennen kuin kohde on valmis julkaistavaksi myyntiin. Jos toimeksiantosopimusta haluaa jatkaa määräajan jälkeen, voidaan jatkosopimus tehdä aikaisintaan kuukautta ennen sopimuksen päättymisajankohtaa. Jatkamisesta voidaan sopia erillisellä lomakkeella, jossa viitataan aiempaan sopimukseen, tai sähköisen järjestelmän kautta. Jatkamisesta ei voida sopia lainvoimaisesti suullisesti.

Jos toimeksiantosopimus on tehty muualla kuin kiinteistönvälitysliikkeen tiloissa, asiakkaalla on aina kahden viikon peruutusaika ilman sanktioita. On kuitenkin sovittava sopimuksessa erikseen, aloitetaanko toimeksiannon suorittaminen ennen peruutusajan loppuun kulumista, jolloin toimeksiantajalle saattaa tulla maksettavaksi kohteen hoitamisesta jo aiheutuneet kulut, kuten asiakirjojen tilaaminen.

Välitysliikkeen on toimeksiantosopimusta tehtäessä myös varmistauduttava siitä, kuka kohteen omistaa, ja kenellä on siihen myyntioikeus. Kaikkien omistajien/myyjien on allekirjoitettava toimeksiantosopimus joko itse, tai kirjallisesti valtuuttamansa henkilön välityksellä. Asunto-osakkeessa omistusoikeus tavallisesti käy ilmi isännöitsijäntodistuksesta: jos hänet on merkitty osakasluetteloon osakkeiden omistajaksi, ei tarvitse tutkia, ovatko aiemmat luovutukset päteviä. Kiinteistön omistus ilmenee lainhuutotodistuksesta. Ellei lainhuuto ole myyjällä, hänen tulee hankkia katkeamaton saantoselvitys viimeisestä lainhuudosta myyjään. Varmin tapa on tällaisessa tilanteessa, että myyjä hankkii ensin lainhuudon itselleen.

Yhteisomistuksella tarkoitetaan, että kaksi tai useampi henkilö omistaa yhdessä saman asunto-osakkeen tai kiinteistön. Tyypillisin yhteisomistuksen muoto on, että aviopari omistaa yhdessä myytävän omaisuuden. Tällöin vaaditaan aina jokaisen yhteisomistajaosapuolen suostumus. Kohteessa, jossa aviopari myy yhteistä kotia, mutta vain toinen omistaa sen, tarvitaan kauppaan myös aviopuolison suostumus. Jos kyseessä on kumminkin muu, kuin asumiskäyttöön tarkoitettu omaisuus, kuten loma-asunto tai sijoitusasunto, ei suostumusta tarvita.  Puolison suostumus on kuitenkin hyvä ottaa aina varalta kirjallisesti.

Jos myyjänä on kuolinpesä, on hankittava perukirja, perittävän sukuselvitys, sekä kaikkien perillisten virkatodistukset. Maistraatin vahvistama perukirja ajaa yksinään saman asian, eikä muita selvityksiä tarvitse hankkia. Kiinteistön osalta suositellaan kuolinpesää hakemaan selvennyslainhuudon ennen myynnin aloittamista, jolloin perukirjaa ei tarvita.

Jos myyjälle on määrätty edunvalvoja, tai hän ei ole oikeustoimikelpoinen, tarvitaan sopimukseen liitteeksi edunvalvontavaltuutus sekä edunvalvojan suostumus.


Myyjän opas

 

Asunnon arviointi

 

Toimeksiantosopimus

 

Asiakirjat, asunto-osake

 

Asiakirjat, omakotitalo ja kiinteistö